Minulla oli koko viime viikon selvä visio, siis todella selvä visio! Tekisin viikonloppuna kääretortun, jonka täyttäisin mämmi-vanilja-appelsiinivaahdolla ja koristelisin marsipaanilla. Nopeaa ja helppoa valmistaa yksinkertainen pötkö ja koristella iisisti. Mutta yhden jutun unohdin. Sen, että visioni eivät koskaan toteudu eivätkä onnistu. Ensinnäkin koko kääretorttuhomma möhläytyi, koska minulla ei ole sopivaa uunipeltiä. Yksi on liian pieni ja uuden uunin mukana tulleet pellit ovat omituisen urakuvioisia pohjasta ja niissä kääretorttu epäonnistuu. Paistoin pohjan pienemmällä pellillä ja pohjasta tuli hirmu muhkea ja paksu, mutta eihän se rullaksi taipunut vaan taittui kolmeen osaan! Hetken taas epäilin, että mikä se minun ammattini olikaan...
Minulla ei ole elämässä eikä leivonnassa koskaan suunnitelma B: tä vaan keksin ne aina lennosta ja niin tein nytkin. Leikkasin lättänäksi muotoutuneen pohjan kahtia ja siistin reunoja ja lopputuloksena oli kaksi erilaista suorakaiteen muotoista pääsiäiskakkua. Pääsin nyt kokeilemaan uutta lehtimuottia ja tyllaa, mutta olin taas unohtanut, että näillä tulikuumilla käsillä kerman pursottaminen on enemmän kuin hankalaa... Toisen kakun koripursotukset olivat kertakaikkisen karmeita, koska kerma alkoi sulaa välittömästi pursotuspussissa ja kakkupaperilla olikin sitten sulaa kermaa... Onneksi tuo kakku ei mennyt mihinkään viralliseen tarkoitukseen. Eikä kakusta ole hyvästä syystä johtuen otettu yhtään sivukuvaa. Olin myös unohtanut sen, että ahdistun suunnattomasti siitä, että marsipaania jää yli ja siksi kakuissa on lehtikoristeita, rusettia ja valkosipulipuristimen läpi tiristettyä marsipaania munien pesäksi. Juu kyllä, marsipaaniahan voi käyttää myöhemminkin ja siitä voi tehdä koristeita etukäteen, mutta ei niitä koskaan tule käytettyä (kaapissa on vielä kolme vuotta vanhat sokerimassakukatkin!) Mutta siis, ihan kivat pääsiäiseen sopivat kakuthan noista sitten kaiken sötköttämisen jälkeen tuli... Tosin huolellisuudessa on aina vaan parantamisen varaa, mutta ei voi olettaa, että tällainen kuumakätinen, vikkeläliikkeinen tahmatassu saisi kovin siistiä jälkeä aikaan.
Pohjana oli tavallinen kääretorttupohja ja tällä ohjeella tulee muuten ihanan pehmeä pohja. Täytteenä oli mämmimousse, josta oma juttunsa täällä, jos haluat jälkiruokaidean. Maistelin kakkua sunnuntai-iltana ja vaikka kääretorttuidea ei onnistunutkaan, niin olin tyytyväinen kakun makuun ja ihan semityytyväinen kakkujen ulkonäköönkin. Myös maisteluraati kehui kakkua ja tämä ohje jääkin nyt varmasti käyttöön, jos pitää leipoa pääsiäiseksi jotain helppoa ja hyvää ja mämmillistä. Tässä myös teille ohje, olkaapa hyvät!
POHJA
4 munaa
1 ½ dl sokeria
1 ½ tl leivinjauhetta
1. Vatkaa huoneenlämpöiset
munat ja sokeri vaahdoksi.
2. Siivilöi ja sekoita
vaahdon joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet.
3. Kaada leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 200 asteessa
6-8 minuuttia.
4. Kumoa sokeroidun leivinpaperin päälle.
TÄYTE
1 rove mämmiä
4-5 rkl appelsiinimarmeladia
1. Vaahdota vaniljakastike.
2. Sekoita mämmi ja appelsiinimarmeladi vaniljakastikkeen joukkoon.
3. Tarjoa kylmänä.
Levitä täyte kääretorttupohjalle ja kääri rullaksi. Koristele pääsiäismäisesti ja tarjoa kylmänä.
Suklaakoristeet ovat siitä kivoja, että raaka-ainetta ei jää ikinä yli, se kun löytää aina tiensä tämän suklaanarkkarin massuun. Jos et muuten mitään muuta koristetta osaa tehdä, niin pajunvitsojen pursottaminen suklaasta onnistuu varmasti vaikka pakastuspussin avulla. Minulla oli metallinen tylla, vihdoin ja viimein ja on kyllä huomattavasti mukavampaa ja helpompaa tehdä kunnon välineillä kuin kaikilla kotitekoisilla virityksillä! Toki pursottaminen olisi pitänyt tehdä huolellisemmin ja kärsivällisyys olisi hyve, myös leivonnassa, mutta minä harrastankin yleensä paheita!
Olisi kiva kuulla, leivotaanko teillä pääsiäiseksi jotain? Tehdäänkö perinteistä kulitsaa tai babaa tai colombaa? Tai jotain modernimpaa?
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista :)