Uutta tyyliä ja huikeita löytöjä alennusmyynneistä

Tarinamme päähenkilö on 37-vuotias nainen, joka on aiemmin harrastanut shoppailua. Sitten hän pääsi kuiville ja osti vain sitä, mitä tarvitsee eikä välillä edes sitäkään. Hän keskittyi lähinnä myymään pieneksi jääneitä vaatteitaan pois ja äitiyslomalla ja hoitovapaalla hän kulutti vanhoja vaatteita loppuun. Sitten hän huomasi, ettei hänellä ole yksiäkään sopivia ja siistejä farkkuja eikä muitakaan kunnollisia housuja, ei moderneja kesäsandaaleita, ei uimapukua, ei ulkoiluvaatteita, ei t-paitoja ja ensimmäistä kertaa moneen vuoteen hän oli siinä tilanteessa, että hän todella tarvitsi jotain ja että häneltä puuttuu käyttövaatteita. Vuodet olivat vierineet niin nopeasti, että hän kauhistui huomatessaan, että edelliset kesäsandaalit oli ostettu viisi vuotta sitten ja hänen paras t-paitansa oli sekin jo neljättä kesää käytössä eikä se enää ollutkaan paras vaan kulunut ja kauhtunut. 

Eräänä kesäisenä lauantaipäivänä hän lähti ihan yksin ostoksille. Ensin hän meni Forumiin, kävi Gina Tricot'n, Vero Modan, BikBokin ja Flashin ostamatta mitään, mutta sitten hän suuntasi Cubukselle. Aiemmin hän on vain kävellyt Cubuksen ohi ja ajatellut, että sieltä ei löydy hänelle mitään, mutta nyt hän oli päättänyt luopua kaikissa asioissa ennakkoluuloistaan ja siksi hän astui liikkeeseen avoimin mielin ja yllättyi monipuolisista valikoimista. Sovituskoppiin lähti monta paitaa, toppia, erikokoisia farkkuja, polvimittaiset joogahousut ja valkoiset sortsit. Sortsit olivat olleet ostoslistalla jo vuosia, koska niillä on erityinen funktio lyhyiden hellemekkojen alla ja hän hämmästyi löytäessään sellaiset sortsit, jotka hän oli mielessään kuvitellut. Sortsit olivat kauniit, ilmavat ja täydelliset helteeseen.

Cubuksella oli kesätarjous "osta 3 maksa 2" ja kolme tuotetta löytyi helposti. Jos hän oli sortseista hämmästynyt, niin vielä enemmän hän oli hämmästynyt siitä, että hän löysi vartalolleen sopivan uimapuvun. Siihen on syynsä, että hänellä ei ole ollut yläasteen jälkeen (siis yli kahteenkymmeneen vuoteen) käyttänyt kokouikkaria vaan aina joitan halpoja, tylsiä bikineitä. Hän oli haljeta hämmästyksestä ja onnellisuudesta nähdessään, miten hyvin uimapuku istui ja hän selosti sitä myyjillekin ihan tohkeissaan. Nyt hän voisi mennä rannalle, kylpylään tai mihin vaan ja pasteerata tyylikkäässä uikkarissa.

Kolmas tuote oli mustat peruspöksyt eli polven alle tulevat, löysät housut, joita voi käyttää puistojumpassa, hiekkalaatikolla, kotipöksyinä ja pitävätpä jotkut sellaisia tyylikkään yläosan ja sandaalien / korkkareidenkin kanssa niin kaupungilla kuin baarissakin. Nuo housut olivat todellinen aarre ja niin monikäyttöiset, että hän on pitänyt niitä nyt joka päivä ja ne ovat olleet arkipukeutumisen pelastaja. Cubuksen kesätarjous oli todellakin hämmästyttävä, sillä kaikille kolmelle tuotteelle jäi hintaa yhteensä vain kolmekymppiä. Sillä summalla ei olisi saanut edes uikkaria ja hän oli tyytyväinen, ettei kesän alussa tilannut vastaavaa uimapukua, jolla oli hintaa seitsemänkymppiä.

Cubukselta löytyi myös vielä yksi hämmästyttävä juttu... Farkut. Farkkuja hänen on ollut vaikeaa ostaa aina, koska lantion malli on aika haastava ja lisäksi vatsa ei siedä mitään, mikä vähänkään puristaa. Kun hän laittoi ensimmäistä kertaa äitiysfarkut jalkaansa, hän oli kuin taivaassa, sillä mikään ei kiristänyt eikä puristanut ja hän päätti, että ei enää koskaan pukisi päälleen tavallisia "pelti"farkkuja. Välillä hän oli sitä mieltä, että ei pukisi päälleen mitään farkkuja, koska sopivia ei löytynyt ja sovituskopissa iski aina turhautuminen. Siksi hän sovitti hyvin skeptisenä Cubuksen Jane-jegginsejä, mutta hämmästyi, koska tuntuivat päällä kuin toiselta iholta ja näyttivätkin vielä hyvältä. Sininen perusfarkku on arkinen perusvaate ja hän mietti, että onko se tylsä  ja arkinen, mutta hänellä ei ole ollut sinisiä farkkuja sitten vuoden 2010, joten hänelle ne olivat kivaa vaihtelua. Jegginsseistä olisi ollut myös musta versio ja ne olisivat olleet tyylikkäät, mutta ne istuivat aivan eri tavalla kuin siniset. 


Kun hän oli jo lähdössä kotiin, niin mies soitti, että taapero oli nukahtanut ja mies kysyi kohtalokkaan kysymyksen: "Viihdytkö vielä siellä?"  "Joo, viihdyn", vastasi äiti, joka nautti siitä, että sai kerrankin koluta kaikki kaupat läpi täysin kiireettä. Hän oli käynyt jo kertaalleen Marks & Spencerillä, kolunnut alusvaateosaston, mutta hän päätti kiertää vielä alerekit ja sieltä löytyikin alle 7 eurolla raidallinen t-paita. Paita on mukava ja menee niin housujen kuin hameiden kanssa ja hän mietti, että juuri tällaisia vaatteita hän tarvitsee. Hän olikin miehelleen sanonut, että tarvitsee pitopaitoja ja mies oli kysynyt, että eikö kaikki paidat ole pitopaitoja. Ei ole, koska monet paidat ovat sellaisia, että niiden päälle tarvitsee neuletakin / boleron tai muun ritlakkeen, jotkut paidat ovat liian lyhyitä, liian tiukkoja tai aina liian jotain sellaista, että niitä ei voi pitää sellaisenaan. 

Viimeinen kohde oli Halonen, josta hän kävi katselemassa kenkiä. Hän on etsinyt kymmenisen vuotta täydellisiä mustia avokkaita, mutta niitä ei ole vielä tullut kohdalle. Halosella hän ei mielellään käy, koska siellä on superyrmeä palvelu, mutta monipuolisten valikoimien vuoksi hän silloin tällöin siellä piipahtaa. Hän kävi sovituskopissa sovittamassa erästä flamingokuvioista kesätoppia, mutta se ei istunut kunnolla. Poislähtiessään hän bongasi mustavalkoraidallisen mekon, joka huusi "osta minut, olen sinun". Tuolla tavalla vaatteet hänelle ennen puhuivat, mutta hän lakkasi puhumasta niiden kieltä ja nyt hän ihmetteli, että eikö hän osannut sulkea mieltään kutsulta, jota pinkkikauluksinen pikeemekko hänelle kuiskutteli. Hänhän ei edes pidä raidoista ja hän oli ostanut jo yhden raitapaidan ja hän ihmettelikin, että mikä raitakausi nyt on iskenyt. Kun hän laittoi mekkoa päälle, niin hän epäili, että näyttää raitapötkylältä, mutta mekko istuikin kivasti ja tuntui heti omalta. Mekko sopisi moneen tilanteeseen ja hän oli onnellinen siitä, että uskalsi ostaa jotain vähän erilaista ja sellaista, mitä hänellä ei ole koskaan aiemmin ollut.

Alerekissä oli eräs toinenkin kiinnostava mekko, jota hän oli himoinnut jo aiemmin, mutta nyt mekko ei näyttänytkään miltään ja hän tiesi, että niin käy monen vaatteen kohdalla. Kaupassa niihin ihastuu ja tulee "pakko saada" -tunne, mutta jonkin ajan päästä vaate alkaakin kyllästyttää. Alelöytötjensä suhteen hän oli varma siitä, että niistä kaikista tulee hänen suosikkejaan, joihin hän ei kyllästy. 

Eräs kesän alussa tehty aleostos on sellainen, joka on ollut jo kovassa käytössä. Hän oli ostanut Savonlinna Prismasta 2000-luvun alussa valkoisen kesäjakun ja kun se kului puhki, niin hän on ollut ilman säädyllistä jakkua ja toivonut, että löytäisi monikäyttöisen jakun. Hän oli pitkään himoinnut vaaleaa nahkatakkia, mutta koska hän ei halunnut maksaa takista paljon ja epäröi, että olisiko vaalea nahkarotsi sittenkään kovin käytännöllinen, niin hän ei koskaan vaivautunut sellaista etsimään. Vaaleita keinonahkatakkeja kaupoissa oli, mutta ne eivät häntä viehättäneet, koska hän ei halunnut muvoikelmulta tuntuvaa hiostavaa takki. Kun hän löysi Nellyllä 25 eurolla keinomokkaisen jakun, niin hän huudahti "Bingo!". Moderni, ohut, vuoreton jakku käy kaikkien vaatteiden kanssa ja vyötärön vetskarit ovat juuri sellainen juju, josta hän vaatteissa tykkää.

Nellyltä hän tilasi samalla uuden kesähatun ja hän ajatteli, että naisten pitäisi käyttää hattuja useammin. Periaatteessa hän ei tarvinnut uutta hattua, mutta joskus voi ostaa jotain ihan vaan siksi, että siihen ihastuu ja se on halpa. Olkihattu piristää kesävaatteita ja tuo ihan uuden lookin!

Kesän ihanin ostos on ollut valkoinen "rakkautta ensi silmäyksellä" -mekko. Mekko oli Helsingin Kampin Mangon myymälässä mallinukella päällä ja kun hän näki mekon, niin hän huudahti: "Tuo on mun!!! Tuo sopii nii-iin hyvin johonkin etelän rantabulevardille" ja hän näki mielessään, miten hän kulkee rantakatua taustallaan huojuvat palmut ja kohiseva, turkoosi meri. Jos bongaat hänet kesällä kaupungilta, niin hänellä on todennäköisesti tuo mekko päällä.

Näiden vaatteiden tuoma täydennys vaatekaappiin on niin kattava, että hänen ei tarvitse vähään aikaan ostaakaan yhtään mitään. Koko viime vuoden hän oli hyvin niukalla ostoslinjalla ja se tuntui toisaalta vapauttavalta, mutta toisaalta ostokielto oli välillä rasittavaa. Uusien vaatteiden ostaminen virkisti häntä ja kun hän kävi kampaajalla ja hankki uudet silmälasit, niin hän arveli, että tässähän on käynyt ihan jonkinlainen stailaus ja muodonmuutos. Uusien vaatteiden osteleminen oli pitkästä aikaa kivaa ja vaikka rahaa tietysti kuluikin, niin alennusmyyntien ansiosta hän sai hyvin edullisesti monta ihanaa vaatetta, joiden ansiosta arkipukeutuminen on helpompaa ja mukavampaa sekä tyylikkäämpää.

Nythän alennusmyynnit alkaa olla jo ohi, mutta toissapäivänä löytyi vielä niin uskomattoman ihana vaate, että siitä tulee myöhemmin ihan oma postauksensa. Onko joku muu tehnyt hyviä alelöytöjä? 

Kommentit

  1. En löydä alennuksesta ikinä mitään, aina on koot loppu tai jäljellä jotain rumaa :D Olenkin hyvin nirso normishoppaillessa, mutta itseasiassa viime vuonna löysin Sokoksen Outletista sellaiset farkut/jegginssit, joita olen käyttänyt hyvin paljon arkena. Joustavat ja vyötärökin on tarpeeksi korkealla ja kun ostin -70% alennuksessa, niin hintaa jäi vain pari kymppiä. Tänä vuonna en ole shoppaillut kivijalkakauppojen alennuksissa, kun tämän vuoden mallistot on olleet monissa paikallisissa putiikeissa kamalia, mutta Lindexin voisi käydä katsastamassa niissä toiveissa, että sieltä löytyisi kuin löytyisikin jotain kivaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin mullekin yleensä käy ja nyt olin todella hämmästynyt, että oli kokoja jäljellä! Sun tyyliin ei ihan helposti kivijalkakaupasta löydykään mitään :)

      Myös mun mielestä tän vuoden mallistot on vähän "köyhiä" ja esim. Sokkari, mistä on usein löytynyt jotain kivaa ja ainakin ihasteltavaa, on ollut pettymys ja samoin Vila. Paitsi yhden aivan huikean löydön tein Vilalta, mut se paljastetaan myöhemmin ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista :)