Taivaallinen suklaabritakakku tavallisena ja gluteenittomana versiona

Kesän alussa tein kesänaloittajaismansikkakakun ja loogisesti ajatellen näin viimeisenä lomapäivänä syötiin kesänlopettajaismansikkakakkua. Kokeilin uutta ohjetta ja joskus kokeilut kannattaa! Nyt nimittäin löytyi aivan taivaallinen suklaakakkuohje, joka jää aktiivikäyttöön! Rakastan perinteistä, iki-ihanaa britakakkua ja se on aina kesän odotetuin mansikkakakku ja sen syöminen onkin ihan juhlahetki. Löysin Hesarista suklaisen britan ohjeen ja innostuin heti ja mietin, että miksen ole aiemmin törmännyt tällaiseen ohjeeseen?

Kakku on mehevä, maukas, tuhdin tummasuklainen, suussasulava, täyttävä (ja silti sitä voisi syödä vaikka kuinka paljon) ja mutakakkumainen pohja yhdistettynä rapeaan marenkiin on täydellistäkin täydellisempi yhdistelmä. Päälle sopii tietysti mansikat, mutta myös kaikki muut marjat ja miksei hedelmätkin. Ja kermavaahtoa ja jäätelöä tietysti kylkeen! Kakku kuuluu kategoriaan Mintun sydänkohtauskakut, joka on jo aika tunnettu käsite lähipiirissäni. Mutta minkäs teet, koska kananmunilla, voilla ja suklaalla onnistuu aina :)

Valmistin kakun gluteenittomana vaihtamalla vehnäjauhot gluteenittomaan jauhoseokseen ja lopputuloksesta ei gluteenittomuutta huomaa. Jatkossa aionkin aika surutta laittaa tarjolle gluteenittomia leivonnaisia ilman, että kailotan kaikille, että ne ovat gluteenittomia. Tietysti keliaakikkojen ym. asianosaisten on syytä tietää, mitä kakku sisältää, mutta muiden ei tarvitse tietää, että kyseessä on erityisruokavaliokakku. Koska on niin, että kun vieraat ovat pöydän äärellä ja sanon, että jokin leivonnainen on gluteeniton, niin ihmiset karttavat sitä, vaikka se olisi yhtä hyvä tai jopa parempikin kuin normileivonnainen... "Ai onks tää gluteeniton? Njääh" ja vieraat alkavat karsastaa samantien, vaikka olisi minkälainen kakku tai herkku! 

Olisin kaivannut ohjeeseen täsmällisyyttä aineiden sekoitusjärjestystä koskien. Ohjeessa ei kerrota, missä vaiheessa suklaa lisätään. Minä tein niin, että sekoitin jauhoseoksen muna-sokerivaahtoon ja sitten kaadoin joukkoon vähän jäähtyneen voi-suklaaseoksen, melko ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Tämä on perusjärjestys, jolla tällaiset kakut yleensä tehdään.

Täsmällisyyttä olisi tarvittu myös vuoka-asiassa. Ohjeessa kehotetaan käyttämään 24 cm vuokaa ja mielestäni ohjeessa onkin virhe! Ohjeen esittelytekstissä toimittaja kertoo käyttävänsä kahta irtopohjavuokaa, mutta ohjeessa kehotetaan laittamaan koko taikina vain yhteen vuokaan. Minulla ei ole kuin yksi 26 cm irtopohjavuoka ja lätkäisin koko taikinan siihen ja se oli juuri sopiva. 24 cm vuoasta taikina tulee melko varmasti yli, sillä isommastakin vuoasta taikina kohosi niin paljon, että se kurkisteli vähän reunan yläpuolelle! Kahden pienemmän vuoan käyttämisessä on se idea, että kakkuun tulee kerrokset, kuten perinteiseen britaan eli marenkia on myös välissä. Yhteen suureen vuokaan tehtynä marenki on vain yhdessä kerroksessa pinnalla, mutta minusta kakku on aivan täydellinen noinkin. Ja sitäpaitsi Hesarin kuvassa kakku näyttää samanlaiselta kuin minun kakkuni.

Kakun voi tehdä myös pellille (huom. voitele leivinpaperi!) kuten perinteisen, ohuen britan ja leikata kahtia paistamisen jälkeen ja laittaa kerrosten väliin kermavaahtoa ja marjoja/hedelmiä. Ohuet suklaabritaleivoksetkin olisivat käteviä eli pohja paistetaan pellillä ja leikataan yksikerroksisia leivoksia. Minä kyllä ihastuin tähän kakkuvuoassa tehtyyn paksubritaan aivan kympillä ja odotan jo joitain kekkereitä tai kahvitteluvieraita, että pääsisin tekemään tätä uudelleen.

Ohje löytyy Hesarin ruokasivuilta eli TÄÄLTÄ.

Nyt toivottelen hyvää alkavaa viikkoa kaikille :) Ensi viikolla alkaa jo uusi lukuvuosi, mikä tarkoittaa sitä, että minäkin olen huomenaamuna tormakkaasti opehuoneessa (KÄÄK), lähes 1 1/2 vuoden poissaolon jälkeen. Kiinnostaisiko ketään lukea fiiliksiäni töihinpaluusta?

Kommentit

  1. On tosiaan herkullisen näköinen kakku! Laitoin itsekin reseptin talteen, tuota tulee varmasti tehtyä. :) Olen samoilla linjoilla kanssasi kakkujen suhteen: voita, kananmunia ja suklaata, parhaimmassa tapauksessa vielä kermaakin. :) Meillä kakut ei ole mitään joka päiväistä nautintoa, joten en viitsi säästellä raaka-aineissa tai rakennella kevytversioita. :)

    Töihin paluustasi olisi mielenkiintoista lukea, koska se varmasti aiheuttaa monenmoisia tuntemuksia. Ja sitä paitsi, se on kohta minullakin edessä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on ihan sama eli että kun tehdään niin tehdään sitten kunnon raaka-aineista! Onnistuu varmasti eikä tarvitse miettiä kaloreita, kun harvoin herkuttelee :)

      Kirjoittelen työnaloitusfiiliksiä kunhan olen päässyt niihin kunnolla kiinni. Nää ekat päivät tai ehkä koko viikko menee vähän pökkyrässä :D

      Poista
  2. Näyttää superherkulliselta :) Itse ajattelin paistella kesäkurpitsamuffinsseja tai kakkua, kun sain sedältä kaksi valtavaa kesäkurpitsaa ja jääkaapissa oli jo entuudestaan kaupasta ostettu yksilö. Kyllähän ne aika pitkään säilyy, mutta onpahan syy tehdä taas herkkuja, höhö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitti kun muistutit, mulla onkin perinteinen loppukesän kesäkurpitsakakku tekemättä! Äitini ei tänä vuonna niitä kasvattanut eikä ole siis tarvinnut miettiä, että mihin ylituotantokesäkurpitsoita tunkisi. Niistähän voi kyllä tehdä ihan ruokaruokaa tai muutakin kuin herkkuja, mutta jotenkin minäkin aina etsin hyviä tekosyitä leipoa herkkuja :D :D

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista :)