Tonttuovilaatikko

Mitäpä tässä muuta voi sanoa kuin että "taas tultiin jouluun". Jouluaatto on jo ylihuomenna enkä ole varmastikaan ainoa, joka hämmästelee sitä, että onko joulu tosiaan jo nyt. Moni yleensä ahkera, tekevä ja suunnitelmallinen ihminen on kertonut, että ei ole juurikaan tehnyt jouluvalmisteluja ja ihmetellyt, että miten ihmeessä kaikki on jäänyt viime tippaan ja minun laillani moni muukin on säntäillyt viime päivät menemään sekuntiaikataululla.

Vaikka aloitin jouluun valmistautumisen hyvissä ajoin, niin hoppuhan tässä taas tuli. Olen jo kirjoittanut ensi vuoden kalenteriin marraskuun puoliväliin, että vaihda jouluverhot ja laita koristeet esille, jotta jäisi aikaa joulufiilistelyyn. Joulunalusaika tuntuu hurahtavan vuosi vuodelta nopeammin ja tänä vuonna suuri työmäärä ja puolitoista viikkoa kestänyt flunssa ja lapsen sairastaminen aiheutti sen, että suunniteltu leppoisa joulunalusaika menikin vähän härdelliksi. Silti jotenkin ihan merkillisellä tavalla olen saanut kaiken tehtyä ja välillä oli aikaa tehdä kaikkea kivaakin, esimerkiksi korttiaskarteluja. Ja kerrankin sain kortit ja paketit ajoissa postiin ilman kiireen tuntua. Mutta kuten aina, en ole yhtään varma siitä, että mitä olen kortteihin kirjoittanut ja kenelle niitä tuli edes lähetettyä :D.

Olisi ihanaa, jos aikaa askarteluun olisi enemmän, koska joulu on ihan paras askartelusesonki ja aina löytyy uusia ideoita, joita tekisi mieli toteuttaa. Tämän vuoden DIY-hitti on ollut tonttuovi ja kun sattumoisin löysin materiaalia sellaiseen, niin värkkäsin oman versioni siitä ja sitten tulikin tonttulaatikko eikä pelkkä ovi. Ostin marraskuussa pipon ja sen pakkaukseessa oli kivaa, puunväristä pahvia ja idea tonttuovesta virisi nähdessäni pahvin. Hauskinta on, että pipon merkki sisälsi lapsen nimen eli nyt meillä on nimikoitu tonttuovilaatikko.

Oven ideahan on se, että se sijaitsee lattianrajassa, mutta jotenkin koin, että meillä ei ole kunnollista paikkaa ovelle. Lapsella oli asiasta eri näkemys ja kun puhuin tonttuovesta, niin hän kysyi, että missä meidän tonttuovi ja sanoin, että ei meillä ole sellaista. Sitten hän taputti olkkarin ovea ja sanoi, että tässä on meidän tonttuovi. Hyvä näkemys! 

Tonttuovi tai siis laatikko on tehty suurimmaksi osaksi kierrätysmatskusta, jämistä ja muutamasta uudestakin tavarasta. Kartonkeja ja kaikenlaista koristesälää löytyy mukavasti omasta askartelulaatikostani, glitterkuusi  ostettiin Prismasta ja Tigeristä tontut ja poro, johon lapsi ihastui ja minäkin ehkä vähän.

Kun kävimme ostamassa poron, niin lapsi piti siitä hyvän huolen heti alusta alkaen ja kaupan kassalle mennessä kysyi: "Mitä myö tälle ostetaan?". Poro sai heti nimen "Pompo" ja sitä on nyt hoivattu kovasti. Ihan sellainen pieni eläintieteellinen seikkahan tässä on, että elikko ei edes ole poro vaan peura. Minulla meni kolme päivää, kun hoksasin tuon ja ihmettelin, että miksi olen koko ajan puhunut porosta, kun kyseessä on ilmiselvä "bambi". Tulin siihen lopputulokseen, että tämä peura kokee olevansa poro, hänellä on siis jouluporon identiteetti ja paha sille on mennä sanomaan, että et sie mikään poro oo vaan bambi, toinen kun hyvin ylvästi hoitaa jouluporon roolia. Pompo-bambi-poro on ihana tonttulaatikon vartija ja lapsi leikkii mielellään niin porolla kuin laatikollakin.

Laatikon tekeminen kävi todella sukkelaan ja olen sitä mieltä, että kuumaliimapistoolin keksijälle pitäisi antaa Nobelin palkinto! Laatikosta tuli juuri sen näköinen, että minä olen sen tehnyt eli se ei ole millään tavalla tiettyä tyyliä edustava vaan sekamelska glitteriä ja perinteisiä koristeita. Pieni tähtivalosarja oli hirmu söpö ja sen ansiosta laatikon iltatunnelma on ihanan jouluinen ja tonttukodissa on jouluisen taianomaista tunnelmaa. 


Joko teillä on jouluvalmistelut tehty? Ja löytyykö teiltä tonttuovi?

Kommentit